Puustikki

Kädenjäljet tuleville sukupolville


Puustikki on syntynyt unelmien seuraamisesta ja niiden tinkimättömästä toteutuksesta. Jarkko Pilvisellä oli vuosina 2010–2011 päivätyön ohella vaatimaton, ystävän kanssa jaettu 25 neliön harrasteverstas, jossa liki klaustrofobiset tuntemukset peittyivät valtavaan tekemisen riemuun.

Ensimmäiset rouhean rock-henkiset huonekalut olivat massiivipuusta tehdyt ruokailuryhmät ja tv-tasot, joilla tuntui olevan runsaasti kysyntää erikoisuutensa vuoksi – kaikki kun eivät halua kantaa kotiinsa geneeristä vaneritavaraa.

Kipinä käsillä tekemiseen ja itsensä toteuttamiseen kasvoi niin suureksi, että Jarkko irtisanoutui vakituisesta työsuhteestaan ja vuonna 2013 sai Puustikki Oy alkunsa.

Rustiikkisen talonpoikaistyylin rinnalle alkoi tilausten myötä syntyä viikinkien mytologiasta, fantasiamaailmasta ja muinaisuskonnoista ammentava uniikki tyyli, jossa yhdistetään kotimainen puuaines, yksityiskohtainen ulkoasu ja käytännöllisyys. 50 kilometrin päästä Kouhian Sahalta toimitetusta parrusta ja lankusta käsinveistetyt eeppiset huonekalut kestävät vuosikymmeniä.

Vuosien myötä persoonalliset puukalusteet ovat löytäneet yleisönsä sekä Suomessa, että ulkomailla. Tällä hetkellä Tikkakoskella, Puustikin 450 neliömetrin verstaalla työskentelee jo useampi puuseppä sekä TuoniCorun koruseppä kisälleineen.

Jokainen puustikkilainen on unelma-ammatissaan ja jättää intohimostaan jäljen tuleville sukupolville käsiensä kautta – olipa puusta syntyvä tuote käyttöesine, kaluste, koru tai laajempi sisustuskokonaisuus.

Tutustu meihin

  • Jarkko Pilvinen

    Hahmoluokka:

    Mestaripuuseppä

    Inspiraation lähde:

    Uusi design, Skyrim, luonnon muodot ja materiaalit, fantasia- ja metallimusiikki, esim. Nightwish, Amorphis ja Brother Firetribe.

    Suosikkimateriaali:

    ”Mänty, oma voimapuuni. Monivuotinen, monimuotoinen ja niin moneen suuntaan kasvava. Niissä on kauneutta ikihongista, liki bonsai-maisiin pensaisiin.”

    Vahvuus:

    Hahmotuskyky. Pystyy näkemään tuotteet valmiina jo ennen paperille tehtyä suunnitelmaa.

    Kehityskohta:

    Verkostoitumisen opettelu introverttinä ihmisenä.

    Satunnaistieto:

    Jarkon kotona on hyllyssä kaksi harvinaista Lego Batmobiilia – toinen kasattuna, toinen ikuisuuteen avaamattomana!

    Puustikin toimitusjohtajan, Jarkko Pilvisen ensimmäinen muistin syövereihin painunut puutyö oli ala-asteella syntynyt villisikaveistos.

    Muut teki rotan, mutta minä piirsin villisian ja kysyin opettajalta saanko tehdä tällaisen. Sain tehdä. Taisi jo silloinkin olla visio omanlaisesta tekemisestä. Puukäsityö onkin ainoa kouluaine, josta olen saanut kymppejä.

    Lukion ja kauppakoulun jälkeen hän kävi vuoden ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelylinjaa, jossa kiehtoi graafinen puoli – ei niinkään ohjelmointi tai tietokanta-asiat. Toisen vuoden kurssitarjotin ei tarjonnut syventymistä graafiseen suunnitteluun, joten koulu jäi kesken.

    Teininä fantasia-aiheiden piirtäminen oli se ykkösjuttu, jota runsas pelaaminen ruokki loputtomasti. Nyt piirrän kaikki meidän tuottamat eeppiset huonekalut ja edelleen pelimaailmoista varsinkin Skyrim on pohjaton inspiraation ja henkisen nollaamisen lähde. Onnellisin olen rälläkkä kädessä ja maski päässä. Flow-tilassa kuuntelen Skyrimin tai Lord of The Ringsin leffamusaa, joskus viikinkiteemaista musaa.

    Paras hetki luomisessa on, kun pääsee siihen pisteeseen, että kokonaisuuden pystyy näkemään. Yhteen erittäin isoon sänkyyn veistin kolme massiivista lohikäärmettä. Hienoin hetki oli se, kun pääsin verstaalla hilaamaan ne lohikäärmeet vierekkäin. Istuin lattialla ja katselin niitä alhaalta jylhästä perspektiivistä.

    Lohikäärmesänky onkin kaikessa massiivisuudessaan ja yksityiskohtaisuudessaan yksi Puustikin kruununjalokivistä. Sängyn lisäksi hienoimmiksi töikseen Jarkko mainitsee liki kaksi ja puoli metriä leveän aarnikotkasohvan luomisen ja miltei kolme metriä korkean Fenrir-valtaistuimen tekemisen.

    Ennen Puustikin perustamista, en ole ollut töiden suhteen mitenkään ronkeli. Teollisuusasennus opetti mitä on rankka fyysinen työ ja sen jälkeen talojen rakennus tuntui huomattavasti kevyemmältä!
    Olen ollut elokuvateatterissa vahtimestarina, tavaratalossa osastonhoitajana, autovarustelufirmassa asentajana ja keikkaroudarina. Nyt jälkeenpäin mietittynä, jokainen työpaikka on tarjonnut nykyhetkeen eväitä – ikäänkuin valmistanut Puustikkia varten.
    Tällä hetkellä en koe olevani niinkään toimitusjohtaja, vaan puuseppä ja taiteilija. En enää myöskään osaisi kuvitella itseäni missään muussa kuin tässä työssä, vaikkei tämä valtaosaa ajasta työltä edes tunnu.

  • Mika Ohtokallio

    Hahmoluokka:

    Puuseppä

    Inspiraation lähde:

    Musiikki ja sen synnyttämät tunneskaalaat, ikiaikaisen puumateriaalin työstäminen sekä luonnon orgaaniset muodot.

    Suosikkimateriaali:

    ”Mänty on visuaalisesti hienoa, koivu kaivertuu ja veistyy hienosti, mutta tammi on The Puu”

    Vahvuus:

    Tarkkuus. Tunnollisen, huolellisen tekemisen jälki kantaa jokaisen työn alusta loppuun asti.

    Kehityskohta:

    Luovuudelle voisi aina lisätä taitopisteitä. Mutta tärkeintä on: kehitys loppuu tyytyväisyyteen.

    Satunnaistieto:

    Frisbeegolfin Suomen-mestari (Hupi-SM)!

    Mika on koulutukseltaan kalusteartesaani, joka ennen puualan luovaksi toteuttajaksi ryhtymistä toimi kaksitoista vuotta Art Directorina. Puusepän ja veistäjän tehtävien lisäksi hän vastaa Puustikilla myös työnjohdosta. 

    Graafisen suunnittelun kokemuksesta on Puustikilla vain hyötyä. Kummassakin työssä vaaditaan luovaa ongelmanratkaisua, josta nautinkin eniten: kiksejä saa siitä suunnittelusta, miten pala puuta veistetään vaikkapa mustekalan lonkeroiksi haaksirikkoutuneelta näyttävään kokopuiseen valtaistuimeen.

    Mikalle ei riitä tekeminen “sinne päin”! Kaikki rakenteet on suunniteltava täydellisin liitoksin, jotta jokainen huonekalu on viimeisen päälle siisti ja kestää käyttöä vuosikymmeniä.

    On mykistävän hieno ajatus, että valmistamani huonekalu tulee näkemään parhaimmillaan useat sukupolvet ja maailman mullistukset. Tämän asian äärelle tulee pysähdyttyä fiilistelemään tasaisin väliajoin.”

    Mieleenpainuvia projekteja on vuosien varrella kertynyt paljon. Tällä hetkellä tuoreimpana mielessä on massiivinen fantasiatavernaprojekti, johon sisältyi mm. huonekaluja ja iso pergola-parvirakennelma. 

    Toinen, jo hieman vanhempi, mutta vahvasti mieleen jäänyt luova projekti on ollut peikkomaisen juurakkosängyn rakentaminen. Asiakkaan toiveena oli “nukkua peikkometsässä” ja suunnitteluun haettiin vaikutteita metsästä, juurista, luonnon moninaisesta mystiikasta, fantasiamaailmasta ja peikko-tarinoista.

    Ennen työuraansa Puustikilla Mika oli törmännyt firmaan Facebookissa.

    Majesteettiset huonekalut saivat aikaan kylmät väreet: ajattelin, että perkele kuinka siistiä! Tuosta hetkestä ”nopea” leikkaus muutaman vuoden päähän ja seuraavaksi löysinkin itseni sekä kutsumukseni Puustikilla.

    Puustikilla pääsen toteuttamaan intohimoani täysillä. Haluan jättää tähän maailmaan ainutlaatuisen jäljen rakentaen eeppisiä huonekaluja ja sisustuskokonaisuuksia. En tahdo tehdä tylsää ja yksinkertaista, vaan aidosti puskea omia rajoja laajemmalle ja haastaen omaa potentiaaliani.

  •  Juho Manninen

    Hahmoluokka:

    Koruseppämestari

    Inspiraation lähde:

    ”Kansanperinteet, tarinat ja mytologiat, sekä luonnon uskomattoman kiehtova monimuotoisuus, mutta myös kulloinkin työstettävä materiaali ja työ itsessään.”

    Suosikkimateriaali:

    ”Teräs – Kova, kestävä ja vaatii aina työstäjältään samanlaista luonnetta.”

    Vahvuus:

    Jos sormi ja henkilö sen jatkeena ovat nähtävillä, silmämääräisesti arvioiden osuu oikea sormuskoko puolen millin tarkkuudella kohdalleen.

    Kehityskohta:

    Itseoppinut en – vielä – osaa tehdä kaikkea mitä haluan!

    Satunnaistieto:

    Pro-pilkki tietokonepelin Suomen-mestaruuskisojen pronssimitalisti vuodelta 2012!

    Itseoppinut koruseppä Juho Manninen taiteilee TuoniCoru-tuotemerkillään vahvasti muinaisuskoon, Kalevalaan, viikinkien ja kelttien mytologiaan sekä Pohjolan luontoon pohjautuvaa korumallistoa. Ensimmäiset sormukset syntyivät keittiön pöydän ääressä, omenapuu materiaalina.

    Hienointa työssä on vihki- ja kihlasormusten tekeminen; ne merkitsevät asiakkaalle aina äärettömän paljon. Ne ovat henkilölle sen hetken maailman tärkein koru, jota kantaa koko ajan mukanaan.

    Jokainen koru on suunniteltu ja toteutettu käyttäjälleen uniikkina, vaikka ne olisivatkin vakiomallistosta. Uniikkeja ne ovat siksi, koska luonnonmateriaaleissa on aina vaihtelua ja kädenjäljen on tarkoituskin näkyä. Koska en ole käynyt alan kouluja, se vapauttaa minut ideoimaan, kuuntelemaan tarkalla korvalla toiveita ja tulkitsemaan niitä.

    Mieleenpainuneita sormus- ja korutöitä Juholla on määrällisesti todella paljon, koska yleensä asiakkailla on materiaali- ja mallitoiveille jonkinlainen tarina ja juuri ne tarinat Juhoa inspiroivatkin.

    Vaikka asiakkaiden sormukset ovat aina ajoissa, omiin häihinsä Juho ei ollut vihkisormusta aivan ehtinyt tekemään. Luovana ratkaisuna mies kävi riipimässä pihapihlajasta oksan ja sorvasi siitä vihkisormuksen – viimeisenä iltana ennen häitä.

    Vaimo oli onneksi tyytyväinen tähän hieman nopeasti valmistuneeseen, väliaikaiseenkin versioon, joka jäi muistoksi varsinaisen vihkisormuksen valmistuttua.

  • Tanja Peiponen

    Hahmoluokka:

    Koruseppäkisälli

    Inspiraation lähde:

    Luonnon ihmeellinen monimuotoisuus – kaikki lähtee siitä. Lisäksi fantasiakirjallisuus ja musiikki inspiroivat tekemistä.

    Suosikkimateriaali:

    ”Teräs, joka kovuudestaan huolimatta taipuu liki kaikkeen mahdolliseen.”

    Vahvuus:

    Sinnikkyys ja visuaalisuus. Niin kauan yritetään että onnistutaan ja aivan kaikessa on jotain kaunista.

    Kehityskohta:

    Kärsivällisyyden opetteluun muutama hahmopiste lisää, sillä kaikkea ei vain opi samalla sekunnille.

    Satunnaistieto:

    Rock-henkisen ulkokuoren takana piileekin meditatiivisen joogan opettaja.

    Tanja Peiponen on entinen hyvinvointialan yrittäjä, joka on muun työn ohessa tehnyt käsitöitä liki koko ikä. Eräänlainen käännekohta elämässä tapahtui Tanjan hakiessa floristi-kouluun.
    Käsitöiden muinaisjumalat taisivat hieman hymyillä, kun Puustikin Jarkolle tilattiin vaimonsa toimesta kasviterraario juurikin Tanjalta. Terraario oli Jarkolle mieleen ja Tanja laittoi palautteen vastaukseen, että hänenkin osaamisensa on käytössä, jos moiselle tarvetta on.

    Pyynnöstä Tanja poikkesi paikan päällä Puustikin verstaalla ja rupattelutuokio venyi pitkäksi. Luonnosta, mytologioista ja kansantarustosta jo lapsesta saakka kiinnostunut käsityön rakastaja koki fantasiapajan jotenkin omakseen jo ensi vierailulla. Keskustelu johti siihen, että edessä siintävä floristin ura jäi taa, kun TuoniCorun Juho pyysi Tanjaa kisällikseen.

    Eihän tällaista tilaisuutta tarjota kenellekään! En miettinyt hetkeäkään vaan sanoin kyllä. Vedin floristin opinnot rivakasti loppuun ja sen jälkeen hyppäsin suoraan korusepän kisälliksi. Nöyränä tulin verstaalle ja voin vain joka päivä hämmästellä, mitä kaikkea saan Juholta oppia.

    Puustikin pajalla Tanja opiskelee käsityöalan artesaaniksi, opetellen kisällinä tekemään koruja. Työnkuvassa on myös muuta hääräämistä mm. pientuotepuolella, sekä nettikaupan ja asiakaspalvelun syövereissä.

    Kysyttäessä työn parhaista puolista, ei vastausta tarvitse kauan odotella;

    On hienoa inspiroida ja  suunnitella erilaisia korumalleja. Vaikuttavinta tässä työssä on ainutlaatuisuus. Vaikka koruja tehdään Suomessa paljon, täällä TuoniCorulla ne tehdään aivan alusta saakka, omalla tatsilla ja uskomattomalla pedanttiudella laadun suhteen – minkä kuulee jo ihmisten palautteestakin.

    Entä millaisia tulevaisuuden suunnitelmia korusepän kisällillä on?

    Tiedän, että kukaan ei ole (koru)seppä syntyessään ja kaikki vaatii opettelua. Siksi tähtään tulemaan niin hyväksi, kuin ikinä voin kuvitella. Ehkä siinä auttaa oma tarkkuuskin, eli kun asiat on kauniisti, olen vasta tyytyväinen.

  • Marko Kaakkolahti

    Hahmoluokka:

    Puuseppäkisälli

    Inspiraation lähde:

    Luonto, puut ja kollegoiden aiemmat työt.

    Suosikkimateriaali:

    ”Puu, sillä se pelasti minut metallilta, kun siirryin elottoman parista elävän ääreen.”

    Vahvuus:

    ”Tarkkuus. Roiskiminen ei kuulu persoonaan, eikä näihin hommiin ja kun jotain tehdään, se tehdään niin tarkasti kuin ikinä mahdollista.”

    Kehityskohta:

    Omasta mielestä liki kaikki, sillä alalla asiaa on valtavasti ja tiedonjano sammumaton.

    Satunnaistieto:

    Tiettävästi ainoa puuseppäkisälli, joka on ensin opetellut metallin karkaisua 16 vuotta.

    Marko oli 16 vuotta metallialalla lämpökäsittelijänä. Metallin karkaisun parissa oli kuitenkin taloudellisia haasteita ja tekevä mies alkoi haeskella uusia hommia. Taiteellisesti lahjakkaalle tekijälle töitä löytyikin, kun Puustikille avautui rekry jonka kautta Marko pääsi oppisopimukseen.

    Vaihto metallista puuhun – tottakai se voi kuulostaa sivullisen korvaan isolta harppaukselta. Molemmissa materiaaleissa on puolensa. Puu on materiaalina paljon mielenkiintoisempi monipuolisuuden ja työstämisen kannalta. Lisäksi nyt pääsee tekemään konkreettisia tuotteita jos vertaa aiempaan, loppuasiakkaalle liki näkymättömään metallin käsittelyyn.

    Tähän mennessä suurin ymmärrys puuhun liittyen on ollut, että sen parissa oppiminen tuntuu jatkuvan loputtomasti.

    Mielenkiinto ainakin säilyy hyvin, kun tajuaa miten puu elävänä materiaalina käyttäytyy”.

    Puustikilla työskentely on mielenkiintoista! Uusi ala haastaa ja opettaa. Vaikka puun kanssa olen askarrellut aiemminkin täällä on ihan oma meinkinsä, sillä tiimi on loistava ja olen tykännyt kovasti olla. Saa joka päivä hämmästellä mitä muut sepät tekee, täällä aidosti myös kärsivällisesti opetetaan ja aina saa kysymyksiin vastauksen.”

    Marko on löytänyt nopeasti paikkansa Puustikilla. Luovalla silmällään hän näkee, mihin puu muotoutuu ja varsinaista inspiraatiota saa kollegoiden jo aiemmin tekemistä upeista töistä.
    Myös tekeminen ja oppiminen itsessään ovat eteenpäin vievänä voimana. On helppo ymmärtää, että päivät kuluvat nopeasti hommassa, jossa yhdistyvät lapsesta saakka pysynyt innostus luovaan työhön, sekä puu ”joka on koko planeetalle ihmistä merkityksellisempi, upea organismi.

    Vaikka työ Puustikilla voi viedä helposti mennessään, ei lepokaan kokonaan unohdu. Työn vastapainona Markon vapaa-aika täyttyy nopeasti, sillä perhe sekä liikuntaharrastukset kuten maastopyöräily, auttavat pitämään arjen tasapainossa.