Joulu on jo ovella! Puustikki & TuoniCoru tarjoavat joulukuun ajan kaikki verkkokaupan tuotteet ilman toimituskuluja. Vielä voit tilata joululahjat, tiistaina 19.12. klo 12:00 mennessä tulleet tilaukset ehtivät aatoksi perille. (Ei koske jälkitoimitettavia tuotteita eikä pelkkiä ketjuja).

Yrityksen tarina

Mistäkö kaikki sitten sai alkunsa. Allekirjoittaneen kipinä käsillä tekemiseen ja itsensä toteuttamiseen on tainnut syttyä jo lapsena. Kaikenlaista on tullut elämänvarrella rakenneltua, niin pienoismalleja, oikeita autoja, radio-ohjattavia, uistimia, aivan kaikkea siis. Ensimmäisen puisen huonekaluni tein aikuisopiston talonrakennuspuolella iltahommina vuoden 2005 paikkeilla. Halusin massiivipuisen, vanhannäköisen tv-tason, mutta kaupoissa ei sellaisia liiemmin ollut tarjolla. Tai jos jokin löytyi, niin sen hinnoittelupolitiikka asetti omat taloudelliset haasteensa opiskelijan budjetille. Katselin koulutushallin työkalutarjontaa ja totesin että näillähän voisi jo tason tekeminen onnistua. Hommasin puut sekä tarvikkeet ja kävin töihin. Muutamien iltojen aherruksen jälkeen taso olikin sitten valmis.

Pieniä suuria askeleita

Polte puusta tekemiseen alkoi nousta vähitellen ja pienissä erin tein itselle lisää huonekaluja. Tässä vaiheessa myös tuttavat innostuivat aiheesta ja tein joitain pieniä pöytiä sekä lipastoja. Suurin liekki taisi leimahtaa siinä vaiheessa kun tein omaan kotiin ensimmäisen talonpoikaisruokaryhmän. Laitoin huvikseni siitä aikoinaan kuvan netin syövereihin ja viikkoa myöhemmin eräs pariskunta ilmoitti haluavansa sen. Rahat ja kalusto vaihtoivat omistajaa, ja itse olin taas vailla ruokaryhmää.  Uuden tehtyäni yksi asia johti toiseen, ja yhtäkkiä huomasin tehneeni kaverini kanssa vuokrasopimuksen ensimmäisestä verstaasta. Olihan se vaatimaton, tilaa kaikki 25 m2, sinne työpöytä, puuhyllyt, pari isoa työkonetta ja kaksi miestä, joten välillä saattoi olla hieman ahdasta. Tekemisen riemu kuitenkin ylitti klaustrofobiset tuntemukset.

Seuraava suuren tuntuinen askel oli hommata tilavampi, 60 m2 verstas, joka vapautui sopivasti pienen verstaan seinän takaa kun siinä toiminut yrittäjä siirtyi itsekin suurempiin tiloihin. Harrastustoiminta kantoi hedelmää ja sain yhä enemmän ideoita, tilauksia ja taitoa. Kantapään kautta monesti jouduin asiat opettelemaan, mutta siinä varmasti tuli arvokkain oppi. Monien asioiden summana jouduin 2012 vuoden alussa tekemään raskaan päätöksen ja luopumaan harrasteverstaasta.

Polte ja suuri askel

Vähitellen kalenteriin vaihtui numeroiksi 2013 ja polte puutöitä kohtaan kasvoi jatkuvasti, eikä helpotusta tuntunut olevan. Lopulta ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Lukuisten neuvotteluiden, selvittelyiden, palaverien ja toimitilojen metsästyksen jälkeen kaikki alkoi näyttää aina vain paremmalta. Tuntui mahtavalta saada liiketoiminnan ja rahoitusalan kaiken nähneitä ammattilaisia innostumaan tästä ”omasta jutusta”, joista jokainen näytti vihreää valoa.

Vihreän valon johdosta tulikin sitten aika tehdä yksi elämäni suurimmista päätöksistä: Useiden unettomien öiden ja ankaran ”eipäsjuupas” pohdinnan jälkeen irtisanouduin vakituisesta työsuhteesta ja päätin tehdä hypyn tuntemattomaan, lähdin yrittäjäksi. Avoimesti voin myöntää, että ajatus pelotti, mutta tämä askel olisi nyt otettava, muuten joudun myöhemmin katumaan. Pääsin kuin pääsinkin toteuttamaan suurta unelmaani: Aidosti oma puuverstas, jossa pääsee tekemään juuri sitä mitä itse haluaa, sitä mihin on se intohimo ja polte.

Päivitystä ja jatkotarinaa v. 2016

Ylläoleva teksti on jo pari vuotta vanha, joten nyt lienee hyvä hetki hieman jatkaa ajatuksia. Tätä kirjoittaessa eletään vuotta 2016. Aloituksesta ei vielä lopulta ole pitkäkään aika, mutta siinä ajassa on kuljettu todella pitkä matka, eikä karikoiltakaan aina olla vältytty. Tässä välissä sepästä on tullut kahden pienen lapsen isä, joka tuo yrittäjän arkeen omat haasteensa. Myös verstaalla on kasvojen määrä lisääntynyt, allekirjoittanut mukaan luettuna meitä on nyt jo viisi: Neljä puutöiden parissa ja yksi koruseppä, TuoniCorun Juho Manninen. Verstaan koko ja laitekanta on sekin kasvanut, kaiken kaikkiaan meillä on tällä hetkellä noin 450 m2 tilaa. Työkoneita alkaa olemaan jo ihan kelvollinen arsenaali, joskin investointeja on edelleen tehtävä.

On sanottava, että myös toiminnan muoto on ottanut isoja harppauksia eteenpäin ja tänä päivänä pääsemme tekemään tuotteita ja asioita, joista en Puustikkia perustaessa osannut edes haaveilla. Oma roolikin on muuttunut melkoisesti, aiemmin itsensä työllistävästä oman onnensa sepästä neljä henkeä työllistäväksi työnantajaksi. Toki edelleen puusepän töitäkin teen, mutta valtaosa ajastani menee yritystoiminnan pyörittämiseen ja tuotekehitykseen. Toisaalta koen olevani tuotekehityksessä jopa enemmän vahvuuksieni äärellä kuin vaikkapa talonpoikaisruokaryhmiä tekemässä. Vieläkin on ajoittain hetkiä, kun tuleva pelottaa ja mieleen hiipii ajatuksia että mitä jos tämä ei kannakaan. Ne ovat kuitenkin vain ohikiitäviä tilanteita ja luotto yrityksen kasvuun ja kantavuuteen on 100%. Ilman tuota luottoa ei kannattaisi toimintaa edes jatkaa.

Yksi suuri asia on myös toisen yrityksen mukaantulo osakekaupan johdosta. Osa Puustikin osakkeista on hiljattain myyty Stonebarrel Oy:lle, jonka mukaantulo on mahdollistanut paremman keskittymisen tuotekehitykseen. Lisäksi tämä arvokas yhteistyö tulee varmasti avaamaan taas sellaisia ovia, joiden olemassaolosta en tätä kirjoittaessakaan vielä tiedä.

Edelleen taustalla tässä kaikessa roihuaa se polte ja intohimo, joiden ansiosta syntyy aina uutta ja erilaista. Avoin mieli ja ennakkoluulottomuus avaavat myös jatkuvasti uusia tilaisuuksia joihin pitää aina tarttua kun sydän niin käskee tekemään. Tinkimättömällä käsityöllä, perinteitä ja uutta yhdistelemällä syntyvät Puustikin puusepän tuotteet.

Jarkko Pilvinen, puuseppä